maanantai 20. tammikuuta 2014

Huipulla tuulee - Tahko14

Heipsan!

Lähettiin perjantaina viettään viikonloppua kurssikavereiden kanssa Tahkolle. Tätä viikonloppua oli odotettu jo syksystä asti ja tottakai kun rinteeseenkin lähdettiin niin piti varusteiden olla kunnossa. 

Vielä pari viikkoo sitten en omistanut laskettelulaseja, joten oli pakko lähtee kaupoille. Kysyin stadiumissa apua mukavan näköiseltä miesmyyjältä lasien valintaan ja kun tunnustin että mulla ei ole tapana laskea kypärän kanssa, hän vastasi että enhän mä sais edes harkita lasien ostoa ennen kun omistan kypärän. No omatuntohan siinä rupes kolkuttelemaan (varsinkin sen Schumacherin tapauksen jälkeen) ja oli sitten pakko ostaa lasien lisäksi myös kypärä. Selvisinpähän hengissä rinteessä!

Lähdettiin siis perjantaina n. 60 hengen kanssa bussilla reissuun. Meille oli varattu tahkolta kokonainen valtava talo, joka sisälsi eri kokoisia saunallisia ja keittiöllisiä huoneistoja. Perjantaina illalla oli ohjelmassa ruuan laittoa, pulkkamäkeä ja ylläripylläri juhlimista johon mä en oikeestaan osallistunut vaan menin semiaikasin nukkumaan jotta jaksoin herätä lauantaina aikasin rinteeseen.

Rinteitä ei ollut auki kuin seitsemän, mutta koska olin ensimmäistä kertaa tänä talvena rinteessä, niissäkin riitti laskettavaa koko päiväksi! Taukoja tottakai pidettiin ja huipulla sijaitsevassa ravintolassa maistoin elämäni ensimmäisen minttukaakaon :D 


Samaisessa ravintolassa venäläiset turistipapat tanssivat Robinin tahdissa pöydillä (klo 15). Noh, laskut jatkuivat ja loppupäivästä uskalsin mennä street-rinteeseen ja hyppiä ensimmäistä kertaa hyppyreistä ja uskaltauduin kokeilemaan reilejäkin! Tuli meinaan huikeet adrenaliinibuustit! Oon siis laskenut laudalla jo n.7 vuotta :D

Lauantai-ilta sujui lähes samalla kaavalla kuin perjantai-iltakin. Lähes. Oltiin koko porukka kokoonnuttu sen talon "kattohuoneistoon" kohottamaan malja huikeelle porukalle ja kuunteleen isännän ja emännän puhetta kun ulkoo rupes kuuluun pauketta. Mentiin sitten porukalla katsomaan parvekkeelle mistä oli kyse ja heti sen parvekkeen edessä oli kenttä, jossa ilmeisesti joku ilotulittaja harjoitteli kilpailuihin tms. Saatiin vielä huikeelle päivälle huikee päätös, kun meille pidettiin yksityisesti aivan älyttömän hieno ilotulitusnäytös. Ei vaan voi olla niin hyvää tuuria että tämmöstä tapahtuu just kun me ollaan siellä!


Ilotulituksen jälkeen lähdettiin vielä laskemaan liukurilla Tahkon huipulta alas. Vauhti oli jäätävää, ja lunta pöllys, HUIKEETA! On hienoa saada opiskeluporukalla sellaisia hyviä ja hienoja muistoja joihin ei (omalta osaltani) liity alkoholi :)

Tahkon huipulla ei onneksi tuullut!

Kaikki hyvä loppuu aikanaan ja niin loppui tämäkin viikonloppu. Onneksi ensi vuonna päästään Tahkolle uudestaan!



Sit vielä lopuks vähän muihin asioihin. Olin loman jälkeen saanut hyvän reeni-innon päälle ja kävin juoksemassa päivittäin ja kävelin kaikkialle. Sitten rupes kantapää kipeytymään ja menin lääkäriin. Diagnoosina tendo calcaneuksen (akillesjänteen) tulehdus. Onko kenelläkään vinkkejä/kokemuksia miten saisi kuntoon? Lääkäriltä sain ainoastaan hoidoksi tulehduskipulääkettä. Ja mitä hyviä treenejä voisi tehdä ilman että akilles rasittuu?

Kiitos, ja bis zum nächsten Mal!

maanantai 13. tammikuuta 2014

Haalarit ♥

Moi!

En vaan voi lopettaa hehkuttamista siitä, että saatiin vihdoin puolen vuoden odottamisen jälkeen HAALARIT!!! Ne on aivan sikahienot, mustat ja ylväät, kauniin kiiltävät ja lisävarusteena saatiin vielä karvareunuksinen huppukin ;) 


Saatiin haalarit jo tiistaina, mutta niitähän ei saanut käyttää ennen virallista kastetta. Haalarit joutuivat siis odottamaan kärsimättöminä huoneen paalupaikalla roikkuen perjantain ruokataukoon saakka sitä, että tuutorit järestivät meille haalarikasteen. Siihen kuului vähän esitelmöintiä, laulamista, jonokulkuetta ja hieman vettä. 

Ja haalareiden saantiahan piti sitten lähteä hieman juhlistamaan jo-kohta-valmistuvien-kutosten kanssa. Haalarit saivat ensimmäisen ulkoilmakosketuksensa, seura oli erittäin hyvää ja saatiin kuulla myös hieman hauskaa stand uppia!


Viimenen viikko ja seuraavat kaksi viikkoa kuluvat rattoisasti dissektiosalissa, kun koko lääkisajan kallen ja monille myös mieleenpainuvin kurssi alkoi. Dissektiot tarkoittavat siis anatomian opiskelua käytännössä sellaisilla vainajilla, jotka ovat testamentanneet ruumiinsa lääketieteelliselle tutkimustyölle. 

Melkein mitäänhän mä en saa täällä kertoa, koska oon tehnyt vaitiolovelvollisuussitoumuksen. Sen sanon kuitenkin, että vaikka tää kurssi pelotti mua tosi paljon etukäteen ja pelottaa hieman vieläkin, toistaseks on ollut ihan älyttömän hienoo ja oon nyt jo oppinut anatomiasta 1000 kertaa enemmän, kun mitä aikasemmin kirjoista pänttäämällä. Ja sen verran täytyy vielä kehuskella, että Kuopiossa dissektio-kurssi on pakollinen ja kaikilta vaaditaan siis myös ihmisen anatomian opiskelua käytännössä, mikä on mun käsityksen mukaan harvinaista Suomen lääkiksien keskuudessa.

kuva iltalehdestä

Ja koska rankka opiskelu vaatii "rankat" huvit, päätettiin kavereiden kanssa tehdä sunnuntai-ateria porukalla. Menyssä oli hamppareita itsetehdyillä jauhelihapihveillä, pekonilla ja salaatilla sekä bataatti- ja perunaranskalaisia ja hyvää seuraa. Nam!